Tradenomitutkinnon arvostuksesta

Tämänkertaisen Vieraileva kirjoittaja – palstan kirjoittaja tarkastelee tradenomin arvostusta lähinnä kouluttajan ja koulutuksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen näkökulmasta. Ja pohtii, miksi arvostusongelma on olemassa. Kirjoittajan esittämät näkemykset kumpuavat pitkästä – lähes 40 vuoden työhistoriasta kauppaopetuksen parissa: kauppaoppilaitoksessa, kauppakorkeakoulussa, yliopistossa sekä ammattikorkeakoulussa. Nykyisin ylemmän amk:n koulutusohjelman vastuuvetäjänä. Työ on ollut paljolti liiketalouden opetuksen käytännön johtamista: opetussuunnitelmatyötä ja opetussuunnitelmien sisäänajoa, koulutusohjelmien ja suuntautumisopintojen johtamista, kehittämishankkeita, tutkimusta, opinnäytetöiden ohjausta sekä oppikirjojen kirjoittamista. Monipuolista ja mielenkiintoista työtä!

Vastaako koulutus työelämän vaateita? Millaiset mahdollisuudet koulutus tarjoaa?
Olen työurani aikana osallistunut lukuisien, uudistuksiin liittyvien opetussuunnitelmien laadintaan eri sidosryhmien kanssa. Vakuutan, että työelämän mielipiteet ja lausunnot huomioidaan hyvinkin tarkasti, ja tulevaisuuden ennakointitiedot vaikuttavat voimakkaasti ops-työhön. Opetussuunnitelmat vastaavat hyvin työelämän vaateisiin – ovat jopa olleet usein aikaansa edellä. Haastavinta aina mielestäni on ollut opetussuunnitelmien sisäänajovaihe.

Tradenomin tutkinto on mielestäni hyvin työelämälähtöinen ja liiketalouden asiantuntijatehtäviin valmistava tutkinto. Mikä muu liiketalouden tutkinto on näin käytännönläheinen? Olen jopa ylpeä tutkinnosta, vaikka sana ”tradenomi” ei ole paras mahdollinen. Opetussuunnitelmien tavoitteiden ja sisältöjen puolesta tutkinto on hyvin kilpailukykyinen. Tutkinnon pohjalta pitäisi olla valmiuksia toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja kehittää jatkuvasti omaa työtään. Tutkinto on myös laaja-alainen ja antaa mahdollisuuden työllistyä monipuolisesti niin kaupan, teollisuuden, palveluyritysten kuin myös julkishallinnon esimies- ja asiantuntijatehtäviin.

Julkisuudessa usein esitetään väittämä, että tradenomit eivät sijoittuisi koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Osa tradenomeista hyvinkin toimii juuri koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Kun koulutuksessa opiskelijoita ohjataan hankkimaan ennen esimiestehtäviin hakeutumista ensin muutaman vuoden työkokemus ”tavallisista töistä”, niin tavallaan itse tuotetaan harhaanjohtavaa tilastotietoa siitä, että tradenomit työskentelevät koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä.

Täällä läntisellä Uudellamaalla Laurea on mukana lukuisissa aluekehitystä edistävissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa yhdessä alueen kuntien ja yritysten kanssa. Yhdessä tapahtuva uuden osaamisen synnyttäminen ja levittäminen lisäävät myös ammattikorkeakoulun tunnettuutta ja uskottavuutta. Opiskelijat ovat olleet parin vuoden aikana keskeisiä toimijoita näissä hankkeissa. Tätä kautta uskomme, että tradenomin koulutusta arvostetaan enemmän. Tekojen ja tulosten kautta! Kun tradenomeja valmistuu liikaa, eikä yhteyttä liike-elämään ole pidetty riittävästi opiskeluaikana, työpaikan hakuun ei aina ole riittäviä valmiuksia. Ja jos opiskelijalla ei ole hankittuna opiskeluaikana riittävää osaamista, niin mitä on työelämälle tarjottavaa?

Miten opiskelijat ovat tarjottuihin mahdollisuuksiin tarttuneet?
Opiskelijoita on aina ollut ja tulee olemaan ns. ”joka junaan”. Parhaiten tarjolla olevia mahdollisuuksia on pystynyt hyödyntämään motivoitunut, päämäärätietoinen ja ahkera opiskelija, jolla on suhteellisen ehjä minäkuva. Usein hän on tullessaan parikymppinen nuori. Kolmen, neljän opiskeluvuoden aikana hänen oppimispolkunsa on ollut johdonmukainen, ja se on selkeästi johtanut ammatilliseen kasvuun. Hän opiskelee oppiakseen, eikä vain opintopisteitä kerätäkseen. Myös kieliä hän on ottanut ja panostanut siten, että uskoo parilla vieraalla kielellä pärjäävänsä. Hän on useimmiten opiskeluaikana myös ansiotyössä, jolloin hän pystyy reflektoimaan oppimaansa, käyttämään tehokkaasti aikaansa ja oppimaan sosiaaliseksi tiimitoimijaksi. Ammatillinen osaaminen ilmenee sekä teoreettisena että käytännön osaamisena. Teoriaan hän on pureutunut myös vieraskielisen kirjallisuuden avulla. Hän osallistuu jossain määrin tarjolla oleviin hankkeisiin ja sitä kautta käytännön projektitoimintaan. Tällaista opiskelijaa on helppo ohjata myös opinnäytetyössä ja sekä suositella työnhakutilanteissa. Opiskelija, joka tuntee panostaneensa koulutukseensa, on vahvoilla. Tällaisia on osa opiskelijoistamme – iloksemme! He ovat tarttuneet jo opiskeluaikoina tarjottuihin mahdollisuuksiin. Heillä on suhteellisen vahva itsetunto ja positiivinen asenne. He myös arvostavat saamaansa koulutusta ja samalla usein myös meitä kouluttajia. Arvostusongelmaa ei ole. Usein tradenominimikkeeseen liittyy negatiivisia arvolatauksia.

Kuinka hyvin tradenomit sijoittuvat koulutuksen mukaisiin työelämän eri tehtäviin ja vaativuustasoille? Ensinnäkin, mielestäni tradenomeja valmistetaan aivan liikaa: kolmannes aloituspaikoista tulisi karsia välittömästi. Hyvän tutkinnon maine pilataan sillä huonoimmalla kolmanneksella, joilla ei ole edellytyksiä ja riittävää motivaatiota korkeakouluopintoihin. Suurilla paikkakunnilla on vaikea päästä opiskelemaan hyvilläkään papereilla, kun taas joillakin pienillä paikkakunnilla kaikki hakijat pääsevät sisään, mistä ei hyvää seuraa. Opinahjot, joihin kunnolla hakeudutaan ja joissa vaatimustaso on korkea, eivät joudu omien opiskelijoiden sylkykupeiksi!

Kevennyksenä haluan kertoa, että kun vuonna 1972 tulin töihin Lohjan kauppaoppilaitokseen opettamaan ylioppilasluokkia, niin silloin kerrottiin vitsinä, että kyseinen oppilaitos perustettiin kaupungin päätöksellä siksi, että haluttiin nuoriso vetelehtimästä pois kadulta. Tämä yo-merkonomiporukka on paljolti johtanut alueen elinkeinoelämää ja on nyt vetäytymässä eläkkeelle! Heidän lyhyen koulutuksen varassa on ollut alueen talouskehitys ja hyvin on tähän asti pärjätty. Aika aikaa kutakin.

Olen opiskelijoiden kanssa tekemisissä vasta heidän opintojensa loppuvaiheessa, ja ”aitiopaikalta” pystyn seuraamaan, mihin he hakeutuvat töihin ja miten he hakuprosesseissa pärjäävät. Osa pärjää erinomaisesti ja pääsee hyvin mielenkiintoisiin ja vaativiin tehtäviin. Osalla, ehkä hyvistäkin papereista huolimatta, ei ole riittävää kuvaa työtehtävistä, joihin hakeutua. Heikko itsetunto ja rohkeuden puute voivat passivoida opiskelijan, ja hän saattaa hakutilanteissa yksinkertaisesti tyytyä liian vähään. Osa yrityksistä on ”ominut” tradenomit, mutta on yrityksiä, joissa tradenomin tutkinto ei näy olevan tunnettu tai sitä ei oikein ”tunnusteta”, ja yhdistetään vanhaan merkonomitutkintoon. Asenteisiin voidaan vaikuttaa tietoa lisäämällä.

Entä palkkataso sekä palkkaerot miesten ja naisten välillä?

Tutkimusten mukaan jo lähtöpalkoissa on suuret erot naisten ja miesten välillä. Palkkaeroja voidaan kaventaa yleensä jo sillä, että tehdään tradenomitutkintoa tunnetuksi, jolloin tehtävänkuvaukset laajenevat ja rikastuvat, ja työn vaativuuden kasvaessa palkkataso nousee. Voidaan tehdä eroa merkonomin ja tradenomin välillä! Naiset voivat itse vaikuttaa palkkatasoonsa pitkällä aikavälillä yksinkertaisesti tarjoamalla kovaa osaamistaan päämäärätietoisemmin ja esittämällä korkeampia palkkavaateita. Nainen voisi katsoa yritysten tarjoamia tehtäviä laajemmin, eikä hakeutua merkonomin perinteisiin tehtäviin.

Esimerkiksi: Naisopiskelija suorittaa loistavasti markkinoinnin johtamisen ja myynnin johtamisen kurssit, tekee ansiokkaan opinnäytetyön myyntityön tehostamisesta vakuutusyhtiössä ja toimii siellä palveluneuvojana työharjoitteluaikana. Hänelle tarjotaan vakinaista työpaikkaa. Hän kertoo valinneensa korvauskäsittelijän työn. Hän halusi säännöllisen työn. Hän on valmis 3 tunnin ylimääräisiin työmatkoihin bussilla. Myös markkinointi- ja myyntityötä lähialueella oli tarjolla työsuhdeautoineen. Olisikohan miesopiskelija valinnut toisin – huomioiden uralla etenemisen tai ansiotasotavoitteet?

Aluetoiminnan tehtävä?
On ilahduttavaa huomata, että liiton aluetoimintaa laajennetaan. Tällä hetkellä tradenomeja on työmarkkinoilla noin 25 000. Tulevaisuudessa tradenomeja valmistuu työmarkkinoille lähes 8000/vuosi. Tässä onkin haastetta edunvalvonnalle! Edunvalvonnan lisäksi osallistukaa yhdistyksenä ja yksittäisenä tradenomina alueella toimivan amk:n arkeen. Ottakaa paikalliset opiskelijat mukaan toimintaan ja tilaisuuksiin; varatkaa heille ”opiskelijapaikkakiintiö”. Lähtekää mentoriksi opiskelijalle ja tukekaa häntä koko opintopolun ajan. Käykää ammattinne puitteissa pitämässä luentoja ja osallistukaa esim. oppimistehtävien laadintaan tai arviointikeskusteluihin paikallisessa ammattikorkeakoulussa. Esimerkiksi Laureassa Lohjalla erään paperitehtaan logistiikkapäällikkö ottaa vuosittain korvauksetta tehtaalla kanssani vastaan vientikaupan näyttökokeen, ja samalla hänellä on mahdollisuus valita kesäksi työharjoittelija. Toteuttakaa taustayrityksessänne kehittämishanke yhdessä paikallisen amk:n kanssa. Tuokaa työelämä lähemmäksi opiskelevia nuoria!

Irma Vahvaselkä Kauppatiet. tri Liiketalouden yliopettaja, Laurea